Rekisteritiedot: Koronavirus jopa tuplasi ammattitautitapaukset ja iski naisiin sekä sote-ammattilaisiin
Vahvistettuja ammattitautitapauksia oli vuonna 2021 yhteensä 2 235 ja vuonna 2022 jopa 2 576. Tapausten määrä kääntyi koronapandemian jyllätessä nousuun ja vuosina 2021 ja 2022 tapausten määrä jopa kaksinkertaistui. Muiden kuin koronaan liittyvien vahvistettujen ammattitautien lukumäärä on asettunut noin tuhannen vuosittaisen tapauksen tasolle.
Työterveyslaitoksen mediatiedote 9.6.2025
Työperäisten sairauksien rekisteristä (TPSR) julkaistut vuosien 2021 ja 2022 tiedot tarkentavat kuvaa koronavuosien vaikutuksista vahvistettuihin ammattitautitapauksiin. Rekisteriin kirjattiin vuonna 2021 yhteensä 3 479 ammattitauti- ja ammattitautiepäilytapausta, joista vahvistettuja ammattitautitapauksia oli 2 235. Määrä kasvoi edelleen vuonna 2022, jolloin tapauksia kirjattiin kaikkiaan 3 856. Näistä vahvistettuja ammattitautitapauksia oli 2 576.
COVID-19-infektio osui erityisesti naisiin
Pandemian aiheuttama ammattitauti- ja ammattitautiepäilytapausten määrän kasvu näkyi rekisterissä jo vuonna 2020, jolloin COVID-19-epidemia julistettiin pandemiaksi. Nyt julkaistujen rekisteritietojen mukaan tapausten määrä kasvoi vuosina 2021 ja 2022. Vahvistettujen ammattitautitapausten määrä jopa kaksinkertaistui verrattaessa vuoden 2020 lukuihin.
COVID-19-infektio oli työikäisten ylivoimaisesti yleisin ammattitauti. Vuonna 2021 tapauksia vahvistettiin 1 087 ja vuonna 2022 tapauksia vahvistettiin 1 552.
COVID-19-infektio oli työikäisten ylivoimaisesti yleisin ammattitauti. Vuonna 2021 tapauksia vahvistettiin 1 087 ja vuonna 2022 tapauksia vahvistettiin 1 552.
Jo aiemmin, ensimmäisenä pandemiavuonna 2020, koronavirus selitti ammattitautitapausten määrän kääntymistä nousuun. Uusimmat rekisteritiedot osoittavat, että erityisesti naisten kärsimät COVID-19-infektiot käänsivät kaikkien ammattitautitapausten sukupuolijakauman päälaelleen verrattuna aiempaan.
– Vuosina 2021–2022 työikäisten vahvistetuista ammattitautitapauksista jo kaksi kolmasosaa todettiin naisilla. Koronatapauksista neljä viidestä todettiin naisilla. Eniten niitä oli sosiaali- ja terveydenhuollossa, ylilääkäri Kirsi Koskela Työterveyslaitoksesta huomauttaa.
Merkillepantavaa uutta tietoa on, että myös pandemian aikana hakeuduttiin aktiivisesti ammattitautitutkimuksiin ja niitä tehtiin.
– Viitteitä rajoitustoimien aiheuttamasta merkittävästä alidiagnostiikasta ei ole tullut esiin. Päin vastoin, COVID-19-tapaukset ovat mahdollisesti vaikuttaneet siihen, että muidenkin infektiotautien kohdalla on herännyt aiempaa useammin epäily ammattitaudista, Koskela arvioi.
Vasikkaripuli- ja syyhytapaukset kasvussa
COVID-19-infektion lisäksi yleisimmät työikäisten vahvistetut ammattitaudit vuosina 2021–2022 olivat meluvamma, allerginen kosketusihottuma, ärsytyskosketusihottuma, ammattiastma ja ammattinuha. Niiden määrät pysyivät likimain aiempien vuosien tasolla. Työikäisten vahvistettuja ammattitautitapauksia ilmeni erityisesti maatalouden työntekijöillä, rakennustyöntekijöillä, sekä metallityöntekijöillä, kun COVID-19-infektiot jätetään tarkastelun ulkopuolelle.
Ammattitautitilastoissa huomionarvoista on myös edelleen jatkuva vasikkaripuli- eli kryptosporidioosiepidemia ja nousussa oleva syyhytapausten määrä.
– Viime vuosina työikäisten kryptosporidioosia on vahvistettu viitisenkymmentä vuodessa. Vain muutama tapaus jää ammattitautiepäilyksi, erikoislääkäri Ville Ojanen Työterveyslaitoksesta sanoo.
Työikäisten vahvistettujen syyhytapausten määrä kääntyi merkittävään nousuun vuonna 2022. Ammattitaudiksi vahvistettiin tuolloin 59 syyhytapausta.
Ammattitautikuolemien taustalla asbestialtistuminen
Ammattitautikuolemien määrästä on rekisterissä tietoa vuodesta 2020 alkaen ja niistä raportoidaan nyt ensimmäistä kertaa. Vuosina 2020–2022 kuolinvuoden perusteella tarkasteltuna ammattitautikuolemia todettiin yhteensä 239:
2020: 73 tapausta
2021: 77 tapausta
2022: 89 tapausta
Yleisimmät ammattitautikuolemien aiheuttajat olivat mesoteliooma eli keuhkopussin tai vatsaontelon pahanlaatuinen kasvain ja keuhkosyöpä. Lähes kaikki ammattitautikuolemat johtuivat asbestialtistumisesta. COVID-19-infektioon liittyen rekisteröitiin kolme ammattitautikuolemaa.
Mikä on Työperäisten sairauksien rekisteri?
- Työperäisten sairauksien rekisteri (TPSR) on vuonna 1964 perustettu Työterveyslaitoksen tutkimusrekisteri, johon kirjataan tiedot vahvistetuista ammattitaudeista ja ammattitautiepäilyistä.
- Tapaturmavakuutuslaitokset lähettävät ammattitautiaineiston Tapatumavakuutuskeskukselle (TVK), joka toimittaa kyseisen aineiston rekisteriin. Maatalousyrittäjien eläkelaitos (MELA) toimittaa oman ammattitautiaineistonsa suoraan rekisteriin. Vakuutusyhtiöiden ammattitautiaineisto saapuu rekisteriin viiveellä. Vakuutusyhtiöaineistoa täydennetään lääkäreiden Aluehallintovirastoon tekemillä ammattitauti-ilmoituksilla.
Tutustu aineistoihin
- Raportti: Ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt 2021–2022 (Julkari.fi)
- Työikäisten vahvistetut ammattitaudit 2011–2022 -aineisto ja vuosien 2021–2022 dataan liittyvä analyysi Työelämätieto-palvelussa
Lisätiedot
- Kirsi Koskela, ylilääkäri, Työterveyslaitos, kirsi.koskela@ttl.fi, puh. 043 820 0452
- Ville Ojanen, erikoislääkäri, Työterveyslaitos, ville.ojanen@ttl.fi, puh. 050 478 7296
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Juha Hietanenmediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504773267juha.hietanen@ttl.fiPäivi LehtomurtoviestintäpäällikköTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504156309paivi.lehtomurto@ttl.fiLinkit
Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa.
Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot.
Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on noin 500.
Lisätietoja:
Medialle-sivulta löydät asiantuntijoiden yhteystiedot, mediakalenterin ja aiemmat tiedotteemme.
Tilaa uutiskirjeemme suoraan sähköpostiisi.
X: @tyoterveys (fi), @FIOH (en)
Muut kielet
- ENG: Register data: COVID-19 doubled the cases of occupational diseases and affected especially women and social welfare and healthcare professionals
- SWE: Registeruppgifter: Coronaviruset till och med fördubblade antalet fall av yrkessjukdomar och drabbade kvinnor samt yrkesutbildade personer inom social- och hälsovården
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työterveyslaitos
Fördelarna med distansarbete fördelas inte jämnt – effekterna varierar mellan olika arbetstagargrupper16.6.2025 06:00:00 EEST | Pressmeddelande
Distansarbete kan öka välbefinnandet och lätta på arbetsbördan, men det gynnar inte alla lika mycket. Till exempel kan upplevelserna skilja sig åt mellan chefer och arbetstagare. Arbetshälsoinstitutets longitudinella undersökning inom projektet HYMY ger ny information om varför distansarbete kan försvaga förtroendet och gemenskapen – och i vilka roller och livssituationer det kan stödja välbefinnandet.
Etätyön hyödyt eivät jakaannu tasan – vaikutukset vaihtelevat työntekijäryhmittäin16.6.2025 06:00:00 EEST | Tiedote
Etänä työskentely voi lisätä hyvinvointia ja keventää työtaakkaa, mutta se ei hyödytä kaikkia yhtä paljon. Esimerkiksi esihenkilöiden ja työntekijöiden kokemukset voivat poiketa toisistaan. Työterveyslaitoksen HYMY-hankkeen pitkittäistutkimus tarjoaa uutta tietoa siitä, miksi etätyö voi heikentää luottamusta ja yhteisöllisyyttä ja millaisissa rooleissa ja elämäntilanteissa se voi tukea hyvinvointia.
The benefits of remote work are not equally distributed — impacts vary between employee groups16.6.2025 06:00:00 EEST | Press release
Working remotely can increase well-being and reduce workload, but it does not benefit everyone equally. The experiences of supervisors and employees, for example, may differ. A longitudinal study by the Engagement and Social Connections in Multi-location Work project under the Finnish Institute of Occupational Health provides new information on why remote work can weaken trust and the sense of community — and the roles and life situations where it can support well-being.
Mindre sjukfrånvaro inom kommunsektorn än någonsin tidigare under 2000-talet11.6.2025 06:00:00 EEST | Pressmeddelande
År 2024 var kommunalt anställda i genomsnitt borta 16,3 dagar från arbetet på grund av egen sjukdom. Siffran ligger nästan på samma nivå som år 2023, då en tydlig förbättring kunde ses efter den tillväxttopp som coronan orsakade. Sjukfrånvaron är nu lägre än någonsin tidigare under den 25 år långa uppföljningen.
Kunta-alalla sairauspoissaoloja vähemmän kuin kertaakaan 2000-luvulla11.6.2025 06:00:00 EEST | Tiedote
Vuonna 2024 kuntatyöntekijät olivat keskimäärin 16,3 päivää poissa töistä oman sairauden vuoksi. Luku on lähes samalla tasolla kuin vuonna 2023, jolloin nähtiin selkeä käänne parempaan koronan aiheuttaman kasvupiikin jälkeen. Sairauspoissaolojen määrä on nyt alhaisempi kuin kertaakaan 25 vuotta kestäneen seurannan aikana.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme